perjantai 28. heinäkuuta 2017

Mummolassa

Joka kuukausi Mammalandian bloggaajat kirjoittaavat yhdestä yhteisestä aiheesta. Heinäkuun aiheena on mummolassa / vaarilassa. 


Olemme onnellisia sen suhteen, että Ukkelin kummatkin isovanhemmat ovat elossa. Valitettavasti he asuvat kaukana meistä. Positiivisena puolena on, että he asuvat samalla paikkakunnalla, joten kun lähdemme isovanhempien luo ei meidän tarvitse ensin keskustella mihin suuntaan auton nokka osoittaa.

Yleensä tulee puhuttua mummolasta, kummastakin paikasta, vaikka sieltä myös ukki löytyy. Ehkä se mummola vaan sopii luonnollisemmin suuhun, vaikka kummatkin isovanhemmat ovat yhtä aktiivisia Ukkelin hoidossa ja läsnä kun kylään mennään.

Kotipaikkakunnalla tulee käytyä vähintään neljä kertaa vuodessa ja silloin yleensä pidempään kuin pelkän viikonlopun ajan. Pääsiäinen, joulu ja kesäloma-aika tulee jatkossa olemaan ajankohtia milloin pyrimme pääsemään sukulaisten luo. Perheelläni on vuosien ajan ollut perinteenä käydä makkaranpaistoretkellä kaksi kertaa vuodessa: pääsiäisenä ja lokakuun lopussa/marraskuun alussa. Nämä retken pyritään myös jatkossa säilyttämään.
Onneksi nykyteknologia auttaa yhteydenpitoon ja Ukkelin kehittymisen seuraamiseen. Kuvia ja videoita tulee lähetettyä puhelimiin ja tablettiin (Whatsapp, sähköposti ja kuvaviestin). Videopuhelut on Ukkelille tullut tutuksi ja vaikka puhelimen haluaa korvalle viedä on ihmetys suuri, jos luurissa ei näykään soittajan kuvaa.

Mummolassa/Ukkilassa pyritään säilyttämään päivärutiinit, mutta paljon enemmän on joustoa kuin kotona. Niin harvinaista herkkua ukin ja mummon näkeminen on, että saa lipsua. Poikkeamat yleensä liittyy ruokailurytmiin, mitä syödään tai monelta nukutaan. Eihän sille voi mitään, että yhdestä ruokapöydästä lähtiessä (nälkäisenä ei kotoa lähdetä) on toisessa ruoka odottamassa. Ukkelilla tuntuu olevan välistä loputon vatsa, koska kummankin mummon ruoka maistuu yhtä hyvälle :)   

Nukkumisjärjestelyt on myös erillaiset, kuin kotona. Helsingissä Ukkeli nukkuu omassa huoneessa, mutta mummolassa nukutaan kaikki samassa huoneessa. Kaikki nukkuu hyvin, mutta aamulla herätään aiemmin. Toisessa mummolassa Ukkelin sänky on meidän sängyn jalkopäässä ja parinakin aamuna on herätty siihen, että Ukkeli puristelee meitä varpaista :) 

Huomattavasti enemmän haluaisimme olla isovanhempien kanssa ja tarjota isovanhemmille mahdollisuuden olla lapsenlapsen kanssa. Miehen vanhemmille lapsenlapsi on ensimmäinen, minun vanhemmille neljäs. Mies ja Ukkeli on ollut nyt heinäkuussa kaksi viikkoa mummolassa, joten nyt myös Miehen vanhemmat ovat saanneet viettää reippaasti aikaa Ukkelin kanssa. Välillä olen kärsinyt hieman huonosta omatunnosta, että olemme niin paljon minun vahnempien luona. Olen toki miehelleni asiasta maininnut, mutta silti vietettyjä öitä kertyy minun kotipaikalla enemmän kuin hänen kotona.

Uskon, että mummolareissut on Ukkelillekin matkan pituudesta huolimatta miellyttäviä reissuja, koska maalla on paljon nähtävää ja tekemistä. Serkkupoikien vanhat traktorit ja muut lelut on kaivettu esille, sekä serkkujen uudet lelut (mopoa yms. näitä nyt on) kiinnostaa. Ukilla löytyy piha täynnä "leluja" eli kaikkia ihania brumm-brumm vehkeitä esim. kaivinkone, traktori, ruohonleikkuri. Naapurissa on hevostalli ja koskaan ei tiedä mitä muuta nähtävää pihaan eksyy, kuten esim. juhannuksen aikaan heinänteko. Pihasauna on harvinaista herkkua, josta pääsee nauttimaan kummassakin mummolassa.

Kunhan Ukkelille tulee ikää lisää ja jos vain vanhempamme jaksaa, voisi ajatella lähettää lapsi kesäksi maalle. Eikös sitä ennen niin tehty? :)

Lue myös muut tämän vuoden yhteistyöpostaukset:
Tammikuu: Esittelyssä perheemme
Helmikuu: Ei somea lukita yöksi - sosiaalinen media arjessa
Maaliskuu: Blogini syntymä ja vauvavuosi
Huhtikuu: 7 Vinkkiä synnytykseen
Toukokuu: Ulkoilua lapsen kanssa (Pokémon MOM)
Kesäkuu: Oma lapsuuteni vs. lapseni lapsuus

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Sana on vapaa. Kaikki kommentit luetaan!